Pole Debut

Ihan eka ajattelin osallistuvani, kehittelin koreografiaa mielessäni, mutta hylkäsin sitten haaveet osallistumisesta. Olin varma kuitenkin, että lähden katsomaan! Sitten tulimme Danin kanssa molemmat kipeiksi, eikä minulla ainakaan ollut rahaa lähteä. Eilen, sunnuntaina, oli  kuitenkin niin tylsää ja harmaata, että päätimme sittenkin spontaanisti lähteä. Nimittäin Pole Debutiin. 

Pole Debut on tankotanssikilpailu, joka nimensä mukaisesti on osallistujien debyyttiesiintyminen. Sääntöjen mukaan oli saanut muistaakseni esiintyä kerran tai kaksi aikaisemmin. Alkeissarjassa kisaavat olivat harrastaneet alle vuoden, jatkosarjassa kisaavat alle kaksi. Itse olisin hakenut tähän jatkosarjaan, vaikka minulla onkin jo kakasi vuotta täynnä, mutta olisin kai voinut hakea, koska minulla oli  ollut vähintäään kolme kuukautta taukoa. 

Eipä kyllä kaduttanut, etten osallistunut! Siis jeesus mikä taso niillä oli! Oikeesti! Kuka tahansa niistä olisi voinut opettaa mua. Siellä nähtiin ihan älyttömän kovia tankoilijoita jo alkeissarjassa. 

Poimin teille muutaman esimerkin:

Tää on ihan tajuton, alkeissarja:

Tämä tuli muistaakseni tokaksi, alkeissarja:

'

Saila improvisoi kaksos-lonkkapitosysteemistä kaiken eteenpäin. Kuinka moni muu pystyisi siihen? 

Jatkosarjassa tämä pääsi palkinnoille, olikohan toinen....? Ihan tajutonta dynamiikkaa, uskomaton kunto!

Nita oli mun kanssa siellä ohajaajakurssilla Torniossa, ja jos olisin osallistunut, mulla olisi ollut sama biisi Nitan kanssa. :D 

Jatkosarjassa muistan näin suoralta kädeltä olleen pari loistavaa esitystä, joita ei ole vielä jaettu youtubeen (mm. voittaja). 

Tyttöt rivissä. 

Tampereella tuli lunta. 

Kipeyspäivitys

Köh köh niisk tsiuh!

Laivalla sain jonkun pöpön ja heräsin aamulla kurkku kipeänä. Seuraavana aamuna oli niin hirveä olo, että oli pakko hakea sairaslomaa. Lämpöä oli, mutta tunsin sen laskevan päivän myötä joten en mitannut enää aamun jälkeen. Olo oli kuitenkin ihan pipi. Illalla tuli sellainen pääkipu, että tuntui kuin olisi ollut krapula. Nyt on seuraamassa hyvää vauhtia yskä ja rrrräkä!

Kivaa lukea toisten taudeista - eikö!

Tässä esittelen nyt kuitenkin vaatteet mitä ostin Ruotsista. Enemmänkin olisi ollut ostamisen arvoista, etenkin kenkiä, mutta kun tosiaan tiennyt paljonko oli rahaa käytettävissä, niin en sitten kaikkea ostanut.

Rallihuppari ja saikkulook.

Kisuhame! 

Pikkukissa tuli vasta tänään kotiin. Se oli hoidossa mummolassa, eli Danin äidin luona. Masu saa slaagin kaikesta uudesta - ja etenkin kuljetuskopasta - joten sillä kävi hoitaja sillä aikaa kun me oltiin poissa. Pikkukissa ei kumminkaan olisi oikeen pärjännyt niin vähällä hoidolla, joten se lähti mummolaan. Pikkukissalla oli megakivaa kun se sai leikkiä toisen kissan, Duubiksen kanssa. Masu nautti olostaan ainoana lapsena tähän päivään asti.

"Ma-!"

Hälsningar från Sverige!

Käytiin tossa heittämässä pieni ruotsinristeily Danin, Naten ja Nicon kanssa.
Lähdettiin maanantaina illalla Viking Line Mariellalla.

Look of the day 1 ja kamala kuvaspäm:

Asu ei ollut kovinkaan fiini, meikkinä vähän sinistä luomiväriä, joka näytti ihan pläääh. 

Käytiin tietysti Tax Freessa ostamassa kauheesti namisuklaata, lonkeroa ym. Me ei Danin kanssa ostettu mitään viinaksia, paitti vähän lonkeroa.
Laiva oli yllättäen tupaten täynnä eläkeläisiä, diskossa soi valssi ja karaokessa iskelmä. Onneksi Dani kuitenkin kävi laulamassa, koska Dani on paras.

Ruotsissa käytiin shoppaamassa. Käytiin Drottningsgatan läpi ja jatkettiin siitä vanhaan kaupunkiin. Ostin uudelta puolelta hameen ja ralliruutuhupparin (ei ole kuva, otan myöhemmin). Kaupassa josta ostin hameen oli hireellä alennuksella kaikkia ihania Poizenin ja Helbunnyn ym. vaatteita, ja Iron Fistin, Demonian, Pleasrin ym. KENKIÄ ihan törkeen halvalla! Ruotsalaisista pankkiautomaateista vaan ei näe tilin saldoa. joten mulla ei ollut oikeen mitään hajua paljonko on rahaa tilillä, joten ne jäi sitten kauppaan. Kotiin tultuani huomasin että mulla ois ollu varaa ostaa vaikka jopa kahet... :(

Väripläjäys

Eipä ole minusta paljon kuulunut viimeaikoina. Onko ollut ikävä?

Syksy tai joku tai ihan kaikki masentaa niin, etten edelleenkään jaksa oikein mitään. Niinpä en ole oikeastaan laittautunut mitenkään, että ei ole tullut otettua asu- tai meikkikuvia, en ole tehnyt mitään jännää, eikä ole huvittanut ihan muuten vaankaan kirjottaa. :(

On sen verran tapahtunut, että Dani viritti meille vanhan THE Nintendon, ja Nintendo 64:n. Mahtavia aarteita nuo vanhat vehkeet, etenkin Super Mario Bros., vaikka henkilökohtaisesti tykkään enemmän pelata Yoshi Mariota Nintendo 64:lla.

Tänään mieleeni juolahti pukeutua niin, ettei minulla olisi lainkaan mustaa päällä. Kaivelin kaapista mahdollisimman paljon eri värisiä vaatteita, ja suttasin luomiväritkin teemaan sopiviksi. En tosin ollut noilla koko päivää, meikitkin oli ihan plööh, kun en jaksanut sittenkään panostaa tarpeeksi.

Värioksennus.

Värjäsin vielä tukkaanikin. Anteeksi siis tuccanikin.
Otsis oli siis musta Tähkän musavideon jäljiltä, vaalensin nyt pari kertaa ja laitoin sinistä päälle.
Sininen oli hieman pettymys, se on vähän turhan tumma, sekä vihertää hieman (johtuu pohjasta). Ehkä ensi kerralla voin sekoittaa joukkoon valkoista toneria, niin väristä tulisi hyvä.

Vuoden takaisia...

Katselin tylsyyksissäni näytönsäästäjällä pyöriviä kuviani, ja rupesin miettimään, miltä näytin vuosi sitten. Kansoita selatessani tajusin, että tänään on tasan vuosi kulunut Taika-pupun poismenosta!

Maailman paras Taika

Taikapupua on kova kova ikävä, sanoin Pomputtia, jonka annoin parempaan kotiin yksin jäätyään. Taika oli kuollessaan kuusivuotias. Kävin itse viemässä sen eläinlääkäriin. Pakkasin Taikan lämpimästi pyyhkeisiin (ja muovipussiin, koska se ei voinut enää pidätellä) ja kannoin olkalaukussani kolmen kilometrin matkan niin että sen pää pilkotti laukusta ulos. Kantokopassa se olisi paleltunut. Toisessa kädessä kannoin kokoon taitettua pahvilaatikkoa...

  Eläinlääkäri antoi minulle alennusta viimeisestä piikistä, varmaan siksi että sniffailin koko toimenpiteen ajan saman tien astuttuani ovesta sisään. Itku tulee jo muistellessa.

Teippasin pahvilaatikon kasaan ja asetin sinne lämpöisen Taika-pupun, jonka silmät olivat jääneet säikähtäneen näköisesti auki. Lähdin kävelemään takaisin päin katse tiukasti maassa. Itkin koko matkan ja juttelin Taikalle.

Kaivoin äitin pihalle (jonka luona asuin hetkellisesti) haudan, oman huoneeni ikkunan alle, nuoren puun juureen. Hautasin Taikan ja reunustin haudan lähimetsästä löytämilläni kivillä. Pomputin kanssa katsoimme ikkunasta rakkaan Taikan hautaa pimeän tultua, vaikka se tuskin tajusi...

Kumpa voisin saada Taikan takaisin.  :'(

Kuvaussessiospäm!

Postimies toi minulle kirjeen, joka oli osoitettu "Supermodelille". :) Kirje sisälsi muistitikun, joka sisälsi edellisen kuvaussession kuvasatoa!

Olimme siis kuvaja Jannen ja erään toisen mallin, Merituulin kanssa sessioimassa kahdella tallilla ja parissa muussa kohteessa. Taisin kertoa siitä aikaisemmin jossain postauksessa. Tässä olisi teille kuvia. Paljon.

Tää sohva me haluttais Danin kans ostaa! 

Session alussa meikit on vielä hyvin...

TIRSK! 

Kootti ratsastaa. Hevonen oli Primadonna, oikeaa nimeä en muista. 

"This night blood will splatter!" 

Tosin urhea sotaratsu ei ole samaa mieltä... 

Wicked witch and a black cat! 

Dotsi.

Nää mun ilmeet! Ne on jotain niin noloa! :D 

Tippuuko tippuuko!? 

Huhhuh... 

Mä olen kilpikonna! :D 

Goottiyössä nappastu kuva. 

Terapiatäti kuuntelee! Kerro ihan omin sanoin!