Väriä elämään

Perjantaina oli tucansäätämispäivä.
Tyvikasvua oli kertynyt sen verran, että oli aika taas toteuttaa uusia suunnitelmia otsikseen. Sininstä väriä halusin yhä pitää, mutta sininen, joka minulla on - Directions Midnight Blue - on vähän turhan tumma sävy. Ostin sen kesällä, koska olin käyttänyt aiemmin samaa sävyä, ja muistelin tykänneeni siitä. Nykyään minusta on ilmeisesti tullut selektiivisempi tai tarkempi värien suhteen, sillä en ole enää tyytyväinen väriin.

Aloitin vaalentamalla koko otsatucan - tyven ja pituuden yhtä aikaa. Oikeaoppisestihan pituudet (eli värjätty osuus) tulisi vaalentaa ensin, antaa muhia jonkin aikaa, ja sen jälkeen vasta tyvi eli oma väri, koska värjäämätön tukka vaalentuu helpommin ja nopeammin kuin värjätty.

Sininen lähti mutta vihreä jäi sitkeästi. Kuivatessani otsiksen huomasin, että väri oli oikeastaan tosi söpö mintunvihreä. Tyvi taasen oli hurmaavan pissanvärinen. Tuumailin, että voisin värjätä vain tyven, ja jättää latvuston sen väriseksi. Kaivoin esiin ikivanhan Directions-purnukan, joka sisälsi Lagoon Blue -sävyistä hiusväriä. Väri oli niin vaaleaa, että muinoin se ei tarttunut päähäni, kun en tavannut vielä vaalentaa tukkaa. Nyt kun väri tyvessä oli blondi, oli hetki oikea. Levitin siis vaaleansinistä tyveen, ja huuhtelin.

Ei mitään muutosta! Lagoon Bluesta ei näköjään ole hiusväriksi!

No, teinpä sitten niin että sekoitin edellämainittua Midnight Bluen kanssa, sekä joukkoon lisäsin vielä Stargazerin White Toneria. Shokkivärien sekoittelu on kyllä parasta puuhaa. Tuloksena vain oikein hyvän väristä sinistä, jolla värjäsin koko otsatucan, koska pelkkä vaalennettu otsis oli loppujen lopuksi latvoistakin vähän liian kellertävä.

Tämän värinen otsatucca oli aluksi.

Vaalennuksen jälkeen.

Mintunvihreä!

TYVI! <3 

Ja oma värisekoitus! Bueno!

Latvoja leikkelin vielä seuraavana päivänä. Ovat tuossa aikamoista hapsua!

Keittiössämme asusteleva Miia sai uudet vaatteet. Joulu meni jo, ja Dani toivoi, että Miia saisi uudet talvivaatteet. ja tokihan niin oli tehtävä!

(Jouluasu tässä.)

Eilen olin taas Jannen kanssa sessioimassa. Janne on siis se kuvaaja, joka on aikaisemminkin ottanut minusta kuvia - esimerkiksi juuri tuon yllämainitun! Olin itse pyytänyt Jannelta, että otettaisiin taas kuvia, sillä yhtenä päivänä vanhoja kuvia katsellessani, tuli hinku taas kuvattavaksi. Kuvaukset on terapiaa ja siitä tulee tosi hyvä mieli.

Niinpä eilen meikkasin, pakkasin kamat ja suuntasin junalla Karjaalle.
Miljoona meikkikuvaa:

Luomivärit ennen tekoräpsyjä. 

Musta olisi saanut jatkua vähän ylemmäs. Tällaiset virheet huomaan aina vasta jälkeenpäin kuvissa.

Kiinnitin ripset...

Onnistuin sössimään ripsien kiinnilaitossa niin että liimaa oli  joka paikassa!

Minusta nämä meikit oli oikein hienot! 

Ja hienon silmämeikin päälle on hyvä laittaa otsatukka niin ettei mitään näy!

Talvinen bussipysäkkikuva. Kovin vakava ilme. 

Jaan kuvaussession satoa taas teille sitten kun saan ne itsekin hyppysiini!