Sivut

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011



Sydän täynnä, katse sumea
Sisällä laulaa ääni kumea.
Suuri rakkaus edessäin
hiljaa tappaa sisältä päin. 


Avaa silmät, sulje sydän! 
Tunteen, kivun tyrehdytän. 
Raivo valtaa, koeta jaksaa,
nyt on aika synnit maksaa.


Miksi itket? Mikä mättää?
Itse päätit hänet jättää.
Hän niin kaipaa, päätös horjuu,
silti vielä sinut torjuu. 


Tyhmät tunteet, tyhmä pää! 
viha, rakkaus myllertää.
Mitä oisi voinut olla? 
Sydän huutaa roviolla!


Ehkä soisi rauhan jos vain
kerran vielä tapaat, kostain...

1 kommentti:

  1. Kyllä.
    Samat fiilikset tällä hetkellä.

    Aika hyvin rakennettu runo näistä meidän ihmisten jokapäiväisistä mietteistä ja vaivoista. +10 pts.

    Nätti blogi, loistavia kuvia, kevyt olkanousu ja nätti ylläpitäjä (toivottavasti vois joskus törmätä)=).

    VastaaPoista