Torstaina oli Danin synttärit. Juniori sai vihdoin minutkin kiinni, ja yltää nyt samalle tasolle kuin puoliskonsakin, eli siis 22:n vuoden loistavaan ikään!
Torstaina Danilla oli iltavuoro, jonka jälkeen meni käymään porukoillansa. Minä ehdin hyvin siinä välissä leipoa mangojuustokakun, Danin lempparin!
Lauantaina järjestimme synttärijuhlat joissa oli Halloweenin hengen mukaisesti mahdollisuus pukeutua naamiaisasuun. Kaikki ei pukeutunut, mutta itsehän rakastan pukeutumista ja laittaitumista, joten minulla tietysti oli asu päällä. Ajattelin ensin pukeutua koulutytöksi. Viimehetkellä kuitenkin muutin mieltäni, ja pallottelin muutamia vaihtoehtoja, joista mikään ei oikein osunut...
Onneksi oikea vastaus löytyi kuitenkin läheltä...
Pukeuduin kissaksi!
Viime hetkillä rupesin askartelemaan itselleni kisunkorvia, ja potimaan miten hitossa saan ne kiinnitettyä päähäni. Käytin vanhoja rintsikantoppauksia, johon ompelin kangasta päälle. Tikkasin ne kiinni hiuspantaan, ja voíla!
Dani oli jenkkisolttu, lomilla Vietnamin sodasta.
Erästä asiaa pitää vielä hehkuttaa, nimittäin Talentia! Henriikka Roo pääsi finaaleihin! Meiltä lähti täältä neljä ääntä Hennulle. Jo ette seuraa Talentia, ettekä tiedä mikä tai kuka Hennu on, näette sen TÄÄLTÄ.
Ajattelin ottaa puheeksi erään asian, joka monen mielestä on varmasti todella mielenkiintoista, vaikka eivät tule sitä ajatelleeksikaan. Asiani on avustajana oleminen esim. TV-sarjassa! Avustajaksi voi ryhtyä kuka tahansa, sitä voi kokeilla kerran, tai hankkia siitä itselleen vaikka tuottavan harrastuksen.
Jos haluat tietä, miten ohjelmia, elokuvia tai mainoksia kuvataan, ja viettää hyvin erilaisen vapaapäivän, kokeile avustamista. Kuvaukset pidetään usein arkena valoisaan aikaan, joten sitä varten on ehkä syytä pitää vapaapäivä. Tämä ei kuitenkaan ole absoluuttinen sääntö, kuvauksia voi olla milloin vain. Hakuilmoituksia löytää esimerkiksi Castbookista, Elokuva-avustajat- ryhmästä, tai usein myös MOLin sivuilta.
Ilmoituksissa yleensä kerrotaan, mitä he haluavat tietää hakemusessasi, mutta tässä ovat ne yleisimmät: Nimi, ikä, pituus, vaate- ja kengänkoko (jos rooli vaatii puvustusta), mahdollinen esiintymiskokemus, erityisosaamiset (esim. laulu, ratsatus, akrobatia), mihin aikoihin olet käytettävissä, yhteystiedot, ja vielä liitteeseen mieluiten sekä tuore kasvokuva että kokovartalokuva. SOTUn ja pankkitilinumeron tahtovat tietää paikanpäällä, kun täytät avustajasopimuksen (joka antaa luvan tekijöille käyttää sinusta kuvattavaa materiaalia ohjelmassa). Avustajia ei käytetä koekuvauksissa, jos kyseessä on isompi rooli, karsitaan hakijat yleensä koekuvausten kautta.
Kun menee avustajaksi, on hyvä muistaa, että kuvaukset kestävät tunteja. Päivät ovat todella erilaisia, ja päivän kesto riippuuu siitä millaisen roolin saat, tai kuinka paljon sinua tarvitaan. Itse olen ollut n. puolestatoista tunnista kahteentoista tuntiin kuvauksissa - ja nimenomaan vain avustajana. Eli siis kuvauksissa aina kestää, ja hyvällä todennäköisyydellä aikataulusta ollaan aina vähän jäljessä. ;) Jos ottaa mukaansa vaikka lukemista, ei ole lainkaan tyhmä.
Mukaan on myös hyvä ottaa (sivutulo-) verokortti, jos palkkio maksetaan rahana. Ammattiproduktioissa on aina palkkio, usein 20-50 euroa, tai leffalippu (tai kaksi). Lyhytelokuvat, opiskelijatyöt ja indie-proggikset omaavat harvoin niin suuren budjetin, että voisivat maksaa palkkiota, mutta niissä taas on matalampi kynnys saada enemmän näkyvyyttä, eli roolin ja repliikkejä!
Jos kyseessä on ulkokuvaukset, eli ei ole pääsyä inhomillisesti lämmitettyihin sisätiloihin, eikä ole kesä, OTA PALJON LÄMMITNÄ VAATETTA!! Siis niinku oikeesti! Liikaa ei ole tässä tapauksessa. Turkki, pilkkihaalari tai avaruuspuku on oikea valinta tässä vaiheessa. Kuvittele, että joudut istumaan +10 -asteiseella monta tuntia ulkona liikkumatta. Se on helvetin inhottavaa jos on kylmä. Avustajista kyllä pidetään hyvää huolta. Tarjotaan lisälämmikkeitä (jos on!) ja pidemmissä kuvauksissa on usein naposteltavaa, juomaa tai jopa ateria.
Itse listasin, kuinka monessa härdellissä olen ollut mukana avustamassa. Tulos oli kahdeksassa TV-sarjassa, kahdessa mainoksessa (joista toinen oli tänään, tosin se oli roolikeikka, ei avustaja-), yhdessä musavideossa, yhdessä suurtuotantoelokuvassa, yhdessa indie-elokuvassa ja yhdessä opiskelijatyössä. Niin no onhan se päärooli siitä Blood Ceremonyn leffasta, mutta ei sitä nyt lasketa.... ;)
1. Jako kahteen
Jako kahteen oli ensimmäinen avustajakeikkani, ja melko ikimuistoinen. Olin juuri aloittanut ysiluokan. Sarja kuvattiin osittain Sipoossa, joten siellä avusti paaaaaaljon minun tuttujani. Kuvissa näkyvä punapää on Jasu, hyvä ystäväni (tai en tiedä onko kovin kauaa, kun levittelen tämmöistä netissä...)
Tarina kertoi kaksoissiskoista, jotka muuttivat eri paikkakunnille vanhempien erottua. Latasin youtubeen pari pätkää, jotka olen kuvannut videokameralla VHS:n pyöriessä telkkarissa. Eliiii laatu on sen mukaista!
2. Jälkilämpö
Kolmiosainen TV-sarja, johon pääsin teatterin kautta. Meitä oli kolme naispuolista teatterilaista esittämässä ilotyttöjä. Kuvaukset alkoivat muistaakseni joskus viiden-kuuden aikaan (aamulla). Oli kylmä, muistaakseni marraskuu, ja me oltiin ulkona minihameissa. Oli meillä onneksi turkit. En koskaan nähnyt sarjaa, ja meidät oli sitä paitsi leikattu vissiin pois. :D
3. Kuorosota -traileri
Jos muistatte sen Kuorosodan mainoksen, jossa Sani, Ilkka Alanko ja Sebastian jostain bändistä songbattlesivat merirosvolaivassa, niin minä olin siinä. Kuudelta piti olla maskissa ja puvustuksessa, kuudelta illalla oltiin takasin maissa. Ja oli niin PIRUN KYLMÄ! Hyvä mieli siitä kuitenkin jäi, vaikka alkumatka oli tuskaa. Ja ai että ruokatarjoilut maistui hyvältä!
Tuossa Alangon takana oikealla puolella reteesti revittelen takkia.
4.Helppo elämä
Helpossa elämässä olen ollut avustamassa kahdesti. Ensimmäisen kerran olin yksi kauppakorkeakouluun hakijoista (YEAH, RIGHT!), olin tekemässä pääsykoetta, kun se joku näyttelijä rupesi kiukuttelemaan ja sanoi "Mä meen vittu armeijaan!" Lisäksi olin myöhemmin aulassa etsimässä nimeäni sisäänpäässeiden listasta. En koskaan nähnyt pätkää.
Toisen kerran olin avustamassa Naten kanssa Cirkus-baarissa. Natte hengaili taustalla, ja minä sain olla baarimikko! Minua stailattiin, etsittiin sopivia vaatteita, meikattiin, ja loppujen lopuksi kuvassa näkyi vain käsi. En koskaan nähnyt tätäkään spektaakkelia.
Yritin näyttää hyvin vähän itseltäni.
5. Nuoret nerot
Näissä kuvauksissa oltiin kotibileissä, piti pukeutua oikeen gootisti! Näissä kuvauksissa tapasin Naten ensimmäistä kertaa. Itse kuvaukset kestivät vain hetken: Meitä oli useampi avustaja, ja odottelimme kuvauspaikan alakerrassa. Muutama kutsuttiin kerralla aina kuvaan. Odottelu oli kyllä näissä kuvauksissa parasta, meillä oli niin hyvää läppää. :)
Natte taas notkui jossain,minä pääsin jonkun miehen kanssa makoilemaan sängylle, ja minun piti torjua sen pussausyritys (NO TOD!!) Hyi.
En tiedä onko edes tullut ulos vielä.
6. Virta
Virta-poliisisarjaa satuin itseasiassa katsomaan, ja luulin nähneeni sen kohdan, missä itse olin.Muuuutta minua ei kuitenkaan näkynyt. :D Olin Kumpulan kampuksen tiedekirjastossa, istuin koneella koko kuvausten ajan. Jees, sain leffalipun. Ehkä tylsin avustuskeikka ikinä. :D
7. Eräs kouluprojekti
Olin erään tuttavan kouluprojektissa, jossa oli tarkoitus kuvata "mainos". Pätkässä istuimme vastanäyttelijän kanssa pariskuntana intialaisessa ravintolassa syömässä. Vastanäyttelijäni oli ammattilainen ja minä näyttelin kuin näkkileipä Varmaan löytyisi vielä Youtubesta mutta en halua edes etsiä.
8. Elokuu
Elokuu-leffassa olin baarikohtauksessa, jossa käsittääkseni juhlittiin sekä koulun loppumista lakit päässä, että jotain muuta. Lisäksi oli joku hidastettu suutelukohtaus. Itsehän en selvinpäin tanssi, joten istuin baarin takanurkassa leikkijuomassa alkoholitonta drinksua. Menin sinne yksin mutta tapasin muutaman tutun. Kuvaukset kestivät minun osaltani yhdeksän tuntia, ja sain kaksi leffalippua. Tällöin päätin, etten tyydy enää leffalippuihin. Ainakaan näin pitkissä keikossa. Kaiken lisäksi ne pukivat mulle ihan käsittämättömän hirveän koltun päälle!
9. Isän kuolema
Tästä minulle vinkkasi Eeva Putro, jolla oli käsittääkseni itselläänkin rooli sarjassa. Tarvitsivat kuvauksiin goottia sairaanhoitajaksi. Sain jopa sanoa pari replaa tässä, kaiken lisäksi näin kohtauksen telkkarista itsekin!
10. Killer Cup 3D
Tähän päädyin Blood Ceremonyn kautta. Kyseessä on kanadalainen indie-kauhukomedia (joka kertoo tappajapahvimukeista). Elokuvaan on tarkoitus tulla pieniä pätkiä "uutisista" ympäri maailman, jossa kerrotaan pahvimukien invaasiosta. Esitän uutistenlukijaa, kuvauspaikkana Senaatintori. Aika hulvaton kokemus, mistähän alottaisi.
Askartelimme dungeonissa siivekkäitä tappajapahvimukeja edellisenä päivänä ison läjän. Seuraavana päivänä sattui kiva kuudentoista asteen pakkanen, kun menimme kuvaamaan. Lentävät ihmissyöjämukit oli kiinnitetty mikkipuomeihin. Osa heilutteli mukeja kameran edessä, osa juoksi kirkuen ja huiskien pitkin toria, kun minä yritin suorittaa uutistenlukuani loppuun. Menomme näytti niin hauskalta, että joukkoomme liittyi pari venäläistä turistia!
Koko jengi. Pahvimukitkin oli oikeesti ihan kilttejä.
Sain fanin toisesta turistista.
11. Pikku Roba. Vai oliko se Iso Roba?
Tämä ei tietääkseni ole tullut ulos vielä (toisaalta en kyllä katso koskaan telkkaria). Kyseessä on poliisisarja, jossa näyttelee Hissu Hietalahti ja ... se Munamies. Esitin poliisia. Tästäkin tuli vaan leffalippu.
12. Lauri Tähkä musavideo
Noh, tästä tiedättekin jo!
13. OP-pankin mainos
Siellä olin tänään, ja siitä en enempää kerro! :]
Eilen illalla lähettiin Danin kanssa Karjaalle. Siellä järjestettiin Goottiyö, käsittääkseni jo toisen kerran. Itse olin myös viime vuonna mukana. Goottiyö on siis (käsittääkseni) Janne Koivuniemen järjestämä.
Asu- ja meikkikuvia!
Meikissä muuten kokeilin ensimmäistä kertaa Duvessan blogissa ollutta tutorialia. Itse kun olin pyytänytkin tutorial-postausta, niin olisihan se ollut epäkohteliasta olla kokonaan käyttämättä ja kokeilematta. :) Kiitoksia vielä Duvessalle!
Ihan aluksi ilta alkoi goottimiitillä, mutta sinne emme ehtineet, koska minä vedin hirsiä yli puolenpäivän, ja piti Chocokin käydä ratsastamassa ja hoitamassa. Ja kun piti varata aikaa myös meikkaamiselle, vaatekriiseille ja kiukuttelulle, sekä myös tankkaamiselle ja kaupassa käynnille (oho, kauppa olikin kiinni, mennään toiseen kauppaan), unohtuneen kännykän hakemiselle ja vielä yhdelle huoltsikkakäynnille, päästiin liikkeelle niin myöhään, ettei ehditty miittiin. Miitin jälkeen siirryttiin Karjaan keskiaikaiseen kirkkoon, jossa järjestettiin "Goottitunnelmia" -konsertti. Tänne tulimme vartin myöhässä (hupsis!)
Konsertin jälkeen lähdimme Tenholaan, jossa oli esillä Jannen näyttely. Iltaan kuului ohjelmaa, syömistä ja juomista. Tarkoitus oli jäädä yöksi Tenholaan, mutta tulimme illan aikana toisiin aatoksiin, ja lähdimmekin yöksi kotiin. Kotoaan on aina parasta herätä!
Dani ja hänen vanha ystävänsä Jussi Heikki.
Ainoa onnitunut kuva, malli ei niinkään.
Yllätin Danin näpräämästä kännykkää.
Tänään meillä oli sitten siivoilupäivä, ja päytyy mainita, miten kätevän paikan Dani keksi kissankakkalapiolle, joka yleensä vaan lojuu maassa:
Vielä kun keksisi jotain kakkapusseillekin...
Ostin Tiimarista neljä kappaletta tosi hienoja pöytätabletteja, kaksi mustaa ja kaksi pinkkiä. Nuo pinkit ovat kyllä aika ihanan värisiä.
Keittiön oveen ilmestyi myös goottihengessä Vampira-sisustusteippi. Otin oppia makkarin koukeroteipistä, enkä edes haaveillut teippaavani sitä seinään, koska röpelöbetoniseinään se ei tartu. Oven pinta on tarpeeksi sileä, joten siihen se sopi passelisti.
Vampira toivottaa tervetulleeksi keittiöön.
Ja arvatkaahan vaan, tätä kirjoittaessani Dani luki olkani yli toiveeni kissankakkapussipatentista. Eteisestä kuului hetken kolinaa, ja patentti oli syntynyt:
Tilastoista olen huomannut, että suuri osa blogiini tärpänneistä googletoksista (tai muut haut) koskee kampauksia. Kaikkien aikojen yleisin haku on ollut banaaninuttura, ja toinen yleinen on "helppo juhlakampausohje". Niinpä ajattelin, että voisin tehdä sarjan kampaustutoriaaleja, sillä useakaan ei välttämättä osaa latittaa tukkaansa sitä perusarkiponnaria enempää, eikä serkuntytön ristiäisten vuoksi raaskisi kampaajallakaan käydä.
Banaaninutturan tosin saatte unohtaa. Kyse on nyt helpoista ohjeista. Itse en ole valmistunut kampaajaksi, enkä siis laittele tukkaa (varsinkaan omaani) päivittäin. Ohjeet ovat kuitenkin melko simppeleitä, ja varmasti kelpaavat monelle juhliin. Toivottavasti Google-haut tärppäävät!
P.s. Kuvat eivät ole parasta mahdollista laatua, ulkona oli jo pimeä kun tehtiin kampausta.
Kiitos hiusmallilleni Lauralle!
Kampausohje nro 1!
Muhkunuttura. Tämä kampaus on sovellettavissa moneen eri tyyliin. Lyhyemmällä tukalla, kuten Lauran tukalla, tupeerausmuhku pysyy ilman apuja. Pitkään tukkaan (kuten omaani) on ehkä syytä ottaa tueksi valkki (ks. alempaa), sillä pitkä tukka painaa paljon enemmän. Myös tupeeraus pitää tehdä todella paljon tiukemmaksi.
Välineeni näkyvät kuvassa:
Aloita erittelemällä kuvanmukainen osio päälaelta. Päätä haluatko jättää otsatukan pois muhkusta, ja antaa sen roikkua edessä tai sivulla, tai kenties taiteilla siitä jotain muuta. Tupeeraa.
Suomalainen hiuslaatu on usein niin liukas, että tupeeraaminen on hankalaa. Suihkauta hiusosioon hieman kevyttä hiuslakkaa, niin pinnasta tulee hieman karheampi.
Tässä vaiheessa kiinnitä valkki, jos aiot sitä käyttää.
Minun valkkini näyttää tältä, mutta sen voi toki askarrella vaikka täytetystä sukasta!
Tupeeraa osio kerrallaan takaraivolle asti. Käytä vahvaa hiuslakkaa.
Jälkiviisaana suosittelisin ottamaan hieman leveämmät osiot kuin kuvissa.
Laske alas, siloita pinta selvitysharjalla, tai kammalla. Varo ettet harjaa tupeerauksia auki. Tarkista muoto edestä, takaa ja sivulta. Kun olet silotellut pinnan, suihkuta hiuslakkaa kaukaa hiustensuuntaisesti.
Kampaus on halutessasi jo valmis.
Tee ranskanletti. Voit tehdä myös esim. korkean ponnarin, tavallisen letin tai kalanruotoletin.
Kampaus on silloin jo halutessasi valmis.
Pinnansileys ei koskaan ollut minun vahvinta alaani.
Kiepauta letti rullalle tai sykerölle sisäpuolelle takaraivon uumeniin. Kiinnitä pinneillä.
Juhlavamman kampauksesta kuin kampauksesta tekee hienot hiuskoristeet. Tuohonkin sopisi todella hyvin jonkinlainen rusetti.
Osaako kukaan kertoa, mitä tarkoittaa kun Blogger sanoo että kuvatilani on täynnä? kun yritän vaihtaa profiilikuvaani, tai otsikkokuvaani parempilaatuiseen, se herjaa. Blogipostauksiin voin kuitenkin lisätä. Apua?
Kuten jo ehkä aiemmissa kuvissa huomasitte, olen värjännyt taas otsatuccani. Jep, se on taas musta. Harmitti vähän värjätä, koska olin hoitanut jo vaalennusprosessin, ja sain nyt nauttia ihanista kirkkaista väreistä, mutta kun rooli vaatii niin rooli vaatii. Toisaalta harmia lieventää se, että musta näyttää taas pitkästä aikaa aika kivalta. (Toissä muuten autoasentajatkin ihmettelevät jo ääneen, kun minulla vaihtuu tucanväri "joka viikko". :D )
Otsis on vaan vähän liian pitkä, kun pyrkii jo jakaukselle.
Kävin kirpparilla Sörnäisissä tässä yksi päivä, ja sanon vaan että kannatti! Löysin hapsullisten minichapsien (ratsastusvaruste) lisäksi ehjän ja hyväkuntoisen villakangastakin kolmella ja puolella eurolla! Takki on kokoa liian pieni, joten hihat ovat aavistuksen liian lyhyet, mutta ei sitä huomaa jos (KUN) on joku hihallinen maita alla.
