Muistoja kuvauksista: Alkuviikko kartanolla.

En muista tarkkaan enää missä järjestyksessä kuvattiin mitäkin, ja minä päivinä. Jotenk kerron muistoja sitä mukaa kuin niitä muistan.

Ensimmäisten kartanolla kuvattujen kohtausten joukossa oli minun osaltani kuitenkin kohtaus elokuvan loppuosasta, jossa Melissaa tuodaan kartanolle oikein sotilaiden saattelemina. Tätä kohtausta tunnuttiin jauhavan varmaan puoli päivää. Kauheesti vaatteita päällä ja piti riehua henkensä edestä Juha Särestöniemen (Captain Collins) käsipuolessa. Ranne tuntui olevan melko muusina, kun Juhan oli puristettava tiukasti ettei tämä hullu heitukka pääsisi irti otteesta.

Melissaa viedään. 

Kotiväki on kiukkuista. 

Tätä hullua heitukkaa ei viedäkään vähin äänin! 

Oikea herrasmieshän auttaa aina nuoren naisen sänkyyn asti. 

Melissa ja taustalla äidin isän, papa Fizgeraldin muotokuva. 

En muista kuka on kuvat ottanut, joten pahoittelen copyrightien puuttumista. :( En oikeestaan muista enää kartanolta mitään, mitä voisin kertoa!

Tätä kohtausta kuvatessa pihaan ajoi heppa (tai siis nainen joka kuljetti hevosta trailerissa), joka oli tilattu kuvauksiin. Kuitenkaan ajanpuutteen vuoksi sitä ei ehditty käyttää. Päästiin kuitenkin vilkaisemaan pollea traikkuun, sulonen möllöttäjä!

Ainiin! Illalla, sotilaiden ollessa vielä kartanolla, lähdimme kuvaamaan öistä suokohtausta läheiselle metsälammelle. Tästä seurasi tämä kuuluisa episodi leppoisien somerolaisten maajussien kanssa...

Lähdimme neljällä autolla kuvauspaikalle, samalle suolammelle, jossa oltiin oltu aiemmin kesällä kuvaamassa kohtausta Abigailin kanssa. Ohjaajamme Sami tietysti johti joukkoa, itse istuin Juhan (Cpt. Collins) kyydissä viimeisessä autossa. Tulimme risteykseen, jossa reittimme olisi kääntynyt oikealle, ja muuttunut hiekkatieksi. Mutta Samipa ei innokkaana kaverina jaksanut odottaa risteykseen asti, vaan kääntyi hieman liian aikaisin oikealle, ja johdatti koko joukkion peltotielle. Muistan ihmetelleeni, miksei  tien reunoilla ole ojia. Ei se tie tältä näyttänyt viimeksi.

 Metsän reunaan päästyämme karavaanimme pysähtyi, ja alkoi peruutella kääntyäkseen takaisin. Kun Juha peränpitäjänä peruutti tehdäkseen tilaa muille, huomasin takaamme syöksyvän JÄTTIMÄISEN traktorin hirveätä vauhtia kohti. Traktorin kuljettaja ilmeisesti huomasi meidän kääntyvän, sillä se teki nopean, aggressiivisen U-käännöksen, ja jatkoi samaa vauhtia sinne mistä oli tullutkin. Traktori oli varmasti talon kokoinen, ja siinä oli edessä sellaiset saamarin syöksyhampaat, niinkuin trukeissa on, juuri sellaiset, millä väännetään pikkuautoja solmuun.

Ajoimme takaisin tienlaitaan, vain huomataksemme, että sama jättiläistraktori nököttää tienlaidassa tukkien tiemme. Niinkuin tämä ei olisi tarpeeksi kummallista, huomasin keskellä tietä seisovan melkeen alastoman miehen pick uppinsa vieressä pelkissä kalsareissaan. Mies katseli epäluuloisesti ja kysyi mitä porukkaa olemme. Juha yritti ikkunasta ystävällisesti selittää, että elokuvaa ollaan kuvaamassa, ja eksyttiin vain reitiltämme. Mies ei tee elettäkään päästääkseen meitä pois, kunnes Sami marssii määrätietoisena kalsarihyypiön luo ja vaihtaa pari sanaa. Lopulta traktori väistyy, ja pääsemme livahtamaan pois peltotieltä, ja tällä kertaa löydämme oikean tien.

Kuvauspaikalle päästyämme purkauduimme ulos autoista ja odottelimme setin rakentumista. Yllätykseksemme seuraamme liittyi samainen kalsarihyypiö Pick upillaan. Olivat tulleet selvittämään, olemmeko "jotain puunhalaajia". Rouva istui apukuskin paikalla haulikko jaloissaan, joten anteeksi nyt vain, mutta tämä hiukan tekee säröä mielikuvalleni leppoisista maalaisista!

Alkuviikon aikana kuvattiin myös Aleksanderin saapuminen kartanolle, sekä kohtaukset pastorin kanssa. Niissä en muistaakseni tapahtunut mitään kummallista. Muuta kuin että Pekalla (pastorilla) meinasi mennä hermot ihmisiin, jotka pilkkasi sen sukkahousuja. 

Aleksander ja Melissa

Illallisen jälkeen.

More wine? 

Stalkkeri

Melissa ja Mary